Toivon tunteet ovat elvyttävää voimaantumisen tunnetta – Lääkehoidon plasebo-tunnetta

Masennuslääkkeiden tehoa käsitelleessä Image-lehden 10/2010 artikkelissa todettiin : ”Erityisesti sellaisissa terveysongelmissa kuin masennus toivon tunteilla on olennainen vaikutus.” Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysmessuilla 20-21.11.2012, joiden teemana oli voimaantuminen, tapasin lukuisan määrän alan ammattilaisia, potilaita, palveluiden tuottajia, terapian ammattilaisia, hoitajia, tukihenkilöitä, jne. Koin että messuilta etsittiin aivan jotain muuta kuin lääketietoutta.

Saamani palautteen mukaan ihmiset olivat kiinnostuneita mm. yksilön voimaantumisen perustan vahvistumiseen vaikuttavista asioista. Hyväksynnän, arvostuksen, pystyvyysuskomusten, myönteisen minäkuvan ja identiteetin selkiyttämisen merkitys tuntui kiinnostavan. Vanhempina heitä kiinnosti perheessä onnistumisen ja toivon kulttuurin vahvistaminen. Yhdessä tekemistä – pientenkin arkisten toimien ja tekojen tekemistä – haluttiin lisätä yhdistyneenä lämminhenkiseen ja kannustavaan tunneilmastoon. Ihmiset haluavat luoda kodeistaan keitaita, joissa loukkaamattomana asiana on jokaisen ihmisarvon kokeminen. Kodin tai hoitopaikan toivotaan olevan keidas, jossa voi vapaasti esittää näkemyksiään, jossa pienetkin ilmeet ja eleet halutaan vahvistavan hyväksynnän tunnetta, ja jossa ihmiset auttavat toisiaan olemaan parhaimmillaan, jossa selkeät pelisäännöt tuovat turvallisuuden tunnetta ja auttavat onnistumisten näkyväksi tekemisessä.

Vaikeissakin tilanteissa on tärkeää pitää yllä tulevaisuuden uskoa ja elämän toivoa. Jokaisen yhteisön jäsenen omana tehtävänä on olla onnistumisten etsijä ja näkyväksi tekijä. Onnistumisen kulttuurissa ihminen alkaa jälleen uskoa omaan arvoonsa ja merkitykseensä. Hänen kannattaa elää, kokea, uskoa, nähdä valoa edessään – ja tuntea sataprosenttinen ihmisarvo itsessään. Yksilön voimaantumisen perustaa vahvistavalla otteella toimittaessa vaikutetaan käyttäytymisen uudistumisen lisäksi myös kehossa elvyttävästi. Voimaantuminen ei olekaan mikään ismi, vaan käytännöllistä toimintaa, joka omissa empiirisissä tutkimuksissamme tekemiemme johtopäätösten mukaan vaikuttaa ihmisen kehossa elvyttävästi esimerkiksi biokemiallisena solujen vireystilaan yhteydessä olevana asiana tai aivokuvantamisella todennettavina fysiologisina muutoksina (Siitonen 2012).

Kun voimaantumisen perusta vahvistuu ja voimaantumisen taso nousee, ihmisessä olevat mahtavat voimavarat vapautuvat käyttöön ja ihminen alkaa toimia hetki hetkeltä mielekkäämmin oman terveytensä, elintapojensa uudistumisen ja tavoitteidensa suunnassa. Tässä mielessä lääkkeille voidaan tarjota vaihtoehto, erityisesti ennalta ehkäisevän toiminnan kautta. Toivon tunteet taitavatkin olla elvyttävää voimaantumisen tunnetta – ehkä sitä amerikkalaisprofessori Kirschin ja kumppaneiden esille nostamaa lääkehoidon plasebo-tunnetta. Mielenterveysmessuilla näistä asioista ihmiset tuntuivat olevan vakuuttuneita. Jotain mielenkiintoista tällä rintamalla on tapahtumassa. Toivo elää ja vaikuttaa!